sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Päivä 14


Kaksi viikkoa takana. Vähän on lohduton näkymä. Huomenna sinitarratut tapit kertovat remontin tulevat työvaiheet ja valottavat tulevaa aikataulua.Viisaita tappeja.

Odottelu tympäisee.

torstai 24. marraskuuta 2016

Joku päivä

Putkimies teki hienoja putkia. Hivelee silmää ja mieltä. Putket siis. Miestä en ole tavannut.

Herradelegaatio mittaili pintakosteuksia. Lutimärkää. Kummallista, koska silmään lattia näyttää hyvinkin kuivalta. Jotenkin sitä kuvittelee, että märkä on märkä. Huomenna tehdään reikiä poramittauksia varten ja maanantaina mittaillaan. Mittauksien perusteella joko kuivataan joku kuusimiljoonaa viikkoa tai piikataan koko paska pois. Aivan hel-ve-tin mielenkiintoista. Kaikkeen tottuu paitsi jääpuikkoon perseessä. Juoksen avantoon.

Savolainen Remonttiherra on ihku. Herra imuroi työmaansa, mutta myös remonttialueen ulkopuolisen eteistilan työpäivänsä jälkeen. Voi sydän!

Virkkasin tuubihuivin Kädentaidoista ostetuista sikahalvoista langoista. Se näyttää kaulassa patalapulta.

Pääsin opiskelemaan ylempää tulevaisuutta ammattikorkeaan. Minusta tulee tradenomi pilkku yyaaämkoo. Yli-ihminen, ylempi ihminen, ylevämpi ihminen. Vähintään. Ehkä myös kaunis, laiha ja menestyvä. Hakemuksia oli yli 300 ja aloituspaikkoja 25, joten kyseessä on pienimuotoinen ihme.  Luulen, että opintotoimistossa on käynyt laskuvirhe minun edukseni. Helvettiläinen sentään. Olo on epäuskoisen kupliva. Haaveista on ehkä mahdolista tulla totta. Hittovie. Kiroilututtaa. Hyvällä tavalla. Kin. Asiasta tosin pitää vielä neuvotella esimiehen kanssa. Saatoin jättää pääsykokeissa käymisen kertomatta (yllättävä lomapäivä keskellä viikkoa). Parempihan se on keskustella varmoista asioista, eikä hypoteettisella tasolla. Näin minä sen näin. Todellisuudessa en olisi kehdannut sanoa, etten päässytkään. 


maanantai 21. marraskuuta 2016

Lehtien kahinaa korvissani

Päivät 4-7 kuluivat ilman suurempia tapahtumia. 

Työ ei etene ilman putkimiestä. Putkimiestä ei voi ottaa ilman taloyhtiön vesikatkoa. Vesikatkoa ei voi tehdä ilman kahden päivän ilmoitusaikaa. Ihmiset eivät pärjää keskellä päivää kahta tuntia ilman vettä ilman kahden päivän valmistautumista. Siihen niitä ilmaisia ämpäreitä ilmeisesti tarvitaan.

Rauha on palannut sohvalle, koska alipaineistaja hiljennetään töiden tauottua. Äänitaso sohvannurkassa on nyt 27 desibeliä, jos en näpytä kirjaimia. Tason nimi on rustling leaves. Ah alipaineistaja, olet kuin lehtien kahinaa korvissani.  

Tänään Remonttiherra räjäytti keittiön, koska vesiputkien pääjutska on keittiössä. Kaappien alla luonnollisesti. Siellä on reikä lattiassa. Lapsi tuumasi, että eikös tässä samalla olisi hyvä tehdä se keittiöremontti.

Väsyttää ajatella. Kai sitä voi päivän olla likainenkin. Onneksi Excel ei niin kovasti roiski rapaa päivän aikana, vaikka toisinaan siitä jääkin paska maku.

Täti Pinkki pesi pari koneellista pyykkiä.


Putki, reikä ja erikoinen asennus.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Päivä 3

Täällä minä nyt istun. Kaksin alipaineistajan kanssa, joka pöhisee 37-41 desibelin voimakkuudella sohvan kohdalla. "Quiet library" mittarin mukaan. Pesin eilen hiukset vessan käsienpesualtaassa. Lapsi täytyisi käydä pesettämässä jossain. Harjapesussa, alustan jynssäyksellä ja kuumavahalla.

Jos olisimme läntisellä rannikkoseudulla, koko kylpyhuone olisi mitä ilmeisimmin purettu. Mutta koska olemme syvällä sisämaassa, odottelemme huomista delegaatiota tutkailemaan vakavia kosteusvaurioita ja rakenteellisia virheitä. Tietenkin. Kuinkas muuten. Pari muuttujaa. Remonttiherra teloi pienimuotoisesti itsensä katonpurkutyössä. 

Keittiön alakaapit on tyhjennetty, koska putkituksia pitää tutkailla keittiönkin puolelta. On kuulemma kummallinen asennus suoraan 70-luvulta. Jaa jaa. Selvähän se. Kattilavarasto on kirjahyllyssä.

Puhelinmyyjä soitti, että Kodin kuvalehti olisi tarjouksessa. Vastasin, etten ole kiinnostunut. Jatkoin, etten ole kiinnostunut juuri nyt mistään. Tarkoitin sitä, mutta en puhunut lehdistä.

Asioita tapahtuu, ja minä olen lamaantunut.

Mutta eipä se kosteusvaurio niin ahdista. Olen kovin paljon järkyttyneempi alakaton koolauksen löydöksestä. Siellä se oli. Vaurio. Virhe. Sisäilmaongelma. Terveyshaitta. Rutto. Lepra.

maanantai 14. marraskuuta 2016

Päivä 1


No onhan se nyt komea. Suojakoppi. Nätisti olivat käärineet matotkin rullalle.

Huomenna Remonttiherra alipaineistaa remonttitilan paineistushärvelillä, joka on varustettu HEPA-suodattimella. Härvelin ja suojakopin tarkoitus on, että pölyä ja muuta hengitystä haittaavaa minimutenaa ei tule muualle asuntoon. Minä luonnollisesti epäilen vahvasti.

Huominen aiheuttaa myös vesikatkon koko taloyhtiöön, kun putkimies tulee tekemään uudet asuntokohtaiset sulut vesiputkiin. Suluille jätetään käpelöintimahdollisuus huoltoluukun kautta.  

Kun remonttisopimusta vielä hierottiin, varmistin, että urakoitsijat puhuvat suomea (taitotaso C1). Jo muutaman lauseen jälkeen havaitsin, että Remonttiherra puhuu selvästi savoa. Mutta koska Remonttiherra osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita, en pidä savolaisuutta vakavana sopimusrikkomuksena.

Lupaavalta näyttää.

--

Disclaimer: Jotkut käyttämäni termit ja määritelmät eivät ole hyvän rakennuskielen mukaisia, eikä päätelmiäni saa käyttää Remonttiherraa tahi pääurakoitsijaa vastaan.  

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Kylpyhuoneremontti


Allekirjoitimme sopimuksen kylpyhuoneen ja saunan avaimet käteen -remontista Laattapisteen kanssa 4.11. Päädyimme avaimet käteen -remonttiin, koska kumpaakaan ei kiinnosta käyttää vapaahetkiä sellaiseen mitä ei osaa. Emme myöskään halua käytää aikaa remppaherrojen toimintojen koordinointiin tai materiaalien metsästykseen. Yksinkertaisesti sanottuna halusimme maksimoida remontin onnistumisen. Haluamme, että homma hoidetaan vimosen päälle oikein. Maksaahan se hitokseen, mutta maksaisi ne hullujen huoneen päivämaksut ja ensiapuaseman kausikorttikin.

Työ alkoi asbestikartoituksella. Remonttiherra kävi poraamassa näytteet seinästä ja lattiasta. Koska asbestia ei löytynyt, remontti alkaa huomenna maanantaina. Käytännössä se tarkoittaa elämää ilman suihkua ja pesukonetta. Ihan jännittää, kuinka paljon hermo kuumenee. Ostin kymmenen kerran kortin avantouintisaunalle, että voin käydä viikoittain viilenemässä. Kahden avantouintireissun kokemuksella luulen löytäneeni uuden harrastuksen. En tosin uskonut hetkeäkään, että nauttisin moisesta hulluudesta, mutta on siinä sitä jotain. Itsensä ylittämistä. Jotenkin niin kovin suomalaista.

Mutta takaisin asiaan. Nykyinen kylpyhuone ja sauna on... noh... vanha ja järkyttävä. Remonttia on siirretty ehkä liiankin kanssa. Siihen on syynsä, miksi kyseisestä tilaa en juuri valokuvaa.


Huh.

lauantai 29. lokakuuta 2016

Perjantainuha

Mies tuli tikkataulun kanssa kotiin. Meinasi, että seinälle. Sisälle. Kaupungissa.

Unen näki.

Taisi sitten kostoksi keittää perhosmakaroneja. En voi sietää niitä. Ei muka ollut muita. Kurkkasin vaivihkaa laatikkoon ja näin yhdellä silmäyksellä ainakin kaksi kiloa erilaisia makaroneja. Enkä edes pöyhinyt. Jätin kostoksi syömättä. Katsoin mielenosoituksellisesti MasterCheffiä.

Siitäs sai.

Kuukauden ikäinen jääkaappi kurnuttaa. Öisin se lorottaa. Niin kuin nuori mies lorottaisi pitkän kaljoitteluillan jälkeen suoraan pöntön veteen. Voiko sellaisesta reklamoida?

Eipä mulla muuta. Niistän nenän. Paha punkkunuha.




keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Valopilkku

Kirjoittelen sähköposteja kylpyhuonesuunnittelijalle ja -urakoitsijalle. Tai oikeammin mahdollisille tekijöille. Olen hankala asiakas, jolla on liian vähän rahaa. Aijettä, kyllä siellä huomenna taas kahvipöydässä kiitellään asiakaspalvelun ihanuutta. 

Oululainen lähetti tuotehyvityskortin, kun 12 palan Reissumies-paketissa oli vain 11 palaa. Kyllä minä siitäkin niin mieleni pahoitin. Aamuinen bussikuskikin sanoi ehkä inasen liian iloisesti huomenet. Mikähän niitäkin vaivaa? Ollaan sentään Tampereella. Joku roti. 

Eilen oli lapsen jalkapallokauden päättäjäiset. Mennyttä kautta juhlittiin vanhemmat vs. lapset -ottelulla. Taivaalta huiski lumihiutaleita, tuuli meni suoraan selkärankaan ja minulla oli vaikea asennevamma. Oikeastihan pelailu oli hauskaa ja jopa virkistävää, mutta ennakkoasenteeni oli vähällä pilata kaiken. Siinä, kun ennen peliä törrötin kentällä hölmistyneenä, yltiösosiaalisena ja hymyilevänä, olin melko voimakkaasti mukavuusalueen ulkopuolella. Minun mukavuusareenalla esiintyy Poldark ja art director Vittorio, siellä pidetään villasukkia ja mussutetaan ruissipsejä (Linkosuo Mini RuisSipsi 200g viettelevä sour cream). Oli siinä taas henkisen oppimisen paikka.

Pitäisi hankkia lisää heijastimia. Voisin olla huudien valopilkku ja säteilevä sankari.

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Postaus

Sain tänään sähköpostin. Henkilökohtaisen sähköpostin koomaan vajonneen blogin sähköpostiosoitteeseen. Se, jos mikä on kummallista. Tuntuu melkein kuin olisi saanut käsinkirjoitetun kirjeen.

Se siitä. Olin kovin otettu. Huh.

Olen varsin sinut reumahomman kanssa. Enää en syö mitään lääkkeitä. Piikitän vain. Biologiset reumalääkkeet tulivat Trexanin kaveriksi pari kuukautta sitten. Olen saanut uuden elämän. Tällä hetkellä ei ole ainuttakaan tulehtunutta niveltä. Hämmentävintä biologisten aloituksen jälkeen oli se, että heti aamusta voisi vaikka nyplätä pitsiä. Jos osaisi. Mutta pystyn vaikka avaamaan Juhla Mokka -paketin. Tuosta noin vaan. Ymmärrän jo, että kaikki kolotukset eivät ole reumaa, ja yritän olla jäämättä kiinni kipuun. En vaivaa mieltäni haittavaikutuksilla, vaikka lääkeseloste on niin iso, että sitä voi käyttää torkkupeittona. Pidän normaalina sitä, että sivuvaikutuksina saattaa olla leukemiaa tai aivohalvausta. Onneksi ennen lääkkeen aloitusta testattiin HIV, tuberkuloosi ja muut kevyet perussairaudet.

Männä viikolla kuntouduin Itä-Suomessa. Ihan kuin olisin ollut ulkomaanlomalla. Hyö viänsivät savvoo ihan tosissaan. Harrastimme reumaattista itkunaurua ja hikistä liikuntoa. Ja sitten söimme. Melkein koko ajan. Kuntoilu ja ravinto-oppi savoksi on huomattavasti paljon hauskempaa kuin perusjutilalla.

Suunnittelemme kylpyhuoneremonttia. Tai no. Olemme suunitelleet remonttia jo pari vuotta, mutta nyt olemme liikkeellä ihan tositarkoituksella. Vähän pelottavaa tehdä valintoja, jotka vaikuttavat arkeen hitokseen monta vuotta.

Mies antoi kantaaottavia kommentteja laattavalinnoista, kommentoi asiantuntevasti sisustussuunnitelmaa ja oli muutenkin yleisilmeeltään joko neutraali tai jopa aavistuksen aktiivinen. Aiemmin syksyllä Mies lähti kahdesti mukaan Ikeaan tutkimaan huonekalunäyttelyosastoja. Lievästi epäilyttävää, sanon minä. Eikä se ole edes ostanut mitä-sattuu-juustoa.

Ja loppuun vielä kiva kivi- ja kalakuva. Noin.


 Jumankaut. Postaus.

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Humppis


Humppatukka on jo kymmenen. Aina kärkkymässä syötävää. Söisi itsensä hengiltä, jos saisi tilaisuuden. On äärimmäisen onnellinen yhdestäkin kuivanappulasta.

Olin unohtanut päivittää sivupalkkiin uuden vuoden. Olen 38. Aina kärkkymässä syötävää. Söisi itsensä hengi... Huomasin kaksi viikkoa sitten, että leveä  elämä jääkaapilla on yllättäen aiheuttanut viiden kilon takaiskun. Ryhdistäydyin ja elän ruokapäiväkirjani kanssa. Hyvä tästä taas tulee. No problem. Osaan tämän.

Ajattelin, että kanakeittoa. Voimakkaalla currylla. Lapsi vetää rallia ympäri jalkapallokenttiä, koska tänään ei ole jalkapalloreenejä. Yhtenä päivänä voi hyvinkin viipottaa Kaukajärvellä, Pirkkahallissa, Pyynikillä ja Kaupissa vapaan kentän palasen perässä. Minä kannustan pesämällä sukkia.


Olen ryhtynyt rännittämään Trexania. Käyn apteekissa piikkiostoksilla. Osaan tuikata itseäni vatsamakkaraan. Se, jos mikä, on villiä. Reumatilanne oikeassa kädessä ja molemmissa päkiöissä on aktivoitunut.  En kehtaa valittaa, mutta ehkä tänne? Josko ihan pikkasen? Ärsyttää, kun sormet on kuin kasa prinssinakkeja. Yritäpä sellasilla vaikka kahvipakettia auki. Kyllä riepoo. Lääkkeet vituttaa ja tukka lähtee. Mutta. Pääsen elokuussa Kelan kuntoutuskurssille. Olen niin onnellinen siitä, että melkein nolottaa. Onko minulla, melkein terveellä ihmisellä, oikeus iloita viidestä päivästä täysin itselleni? Kun maailmassa on niin paljon pahempiakin asioita. Onko minulla todellakin oikeus kuntoutukseen?

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...