sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Piti tulla valmista, tuli enemmän keskeneräistä

- Maalattasko toi eteinen?
- Joo, maalataan vaan.
- Millä maalattas?
- Maalattasko vaikka vaihteeks valkosella?
- Joo, maalataan. Sitä on mennykin vasta 12 litraa parissa viikossa.
- Pitäskö kuitenkin toi parvi viimeistellä?
- No, kerkeehän sen. Ois kiva repiä toi lattia auki ja nähä mitä se on syöny.
- Nii.
...

lauantai 29. toukokuuta 2010

Sataa, ei sada, sataa, sataa



Sade on haitannut kylvöpuuhia. Joka kerta, kun sade on tauonnut, olemme rynnänneet kaivamaan ja kuokkimaan, päätyen kuitenkin läpimärkinä sisälle. Märkiä vaatteita roikkuu joka tuolissa ja ovenkarmissa. Mutta nyt on siemenet onnellisesti istutettu ja maa mukavan kosteaa! Parrut pikkuruisen ryytimaan ympärillä ehkä helpottavat nyppimistä, saa nähdä. Luulisi tuon kokoisen pläntin kurissa pitäminen onnistuvan myös minulta. Nyt sitten vain odotellaan...


Ryteikön perkuuhommissa ipana löysi risukosta kaikenlaista etanoista emalikippoihin. Jännää puuhaa! Isäntä väsäsi tuoreista koivuista (heh) vihdankin illan saunomista varten ja koivuntuoksuinen löyly viimeistään vakuutti, että nyt on kesä! (Koivuallergikon ei muuten kannata ihan hirveästi vihtoa tähän aikaan vuodesta, varsinkaan jos iho on valmiiksi haavoilla...)

Minä ylitin itseni ulkohuussin kanssa (tiedättehän...) ja palkitsin itse itseni lonkerolla ja Huiluntuhdilla. Kyll on voittaja fiivis!

Mut voi luoja, kuin rakastankaan huhkimista. Ja lastani. Ja miestäni. Ja elämää.

perjantai 28. toukokuuta 2010

Ipanan ryytimaa

Olemme vähän myöhässä... niinkuin aina. Mutta vapaaperjantain kunniaksi perustamme ipanan ryytimaan. Salaattia, porkkanoita ja herneitä. Tänä vuonna ei vielä viinirypäleitä.

Nuo terästarjottimet ovat ihan tuoreat tulokkaat, ihastuin niihin heti. Ette ikinä arvaa, mistä ja mitkä ne ovat!!!

Edit: Alemmalla tarjoiltiin juustoja, ylemmällä heldelmiä. Yksityislennon herkuttelija oli Brian Adams ja tarjottimet olivat menossa suoraan sekajätteeseen käytön jälkeen...

keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Kaikki murot kulhossa?

HCkirputtajan kanssa seikkaillessani löysin myös 3 kpl oransseja ja 3 kpl keltaisia lapsuuden murokulhoja. Kyl on väriä ja tosi muovia! Mutta mistä se kertoo, kun sivelee lapsuudesta tuttujen tavaroiden pintaa ja tuntee kihelmöivää tarvetta itkeä vollottaa oikein ääneen? Hiipivästä hulluudesta? Pysyykö kaikki murot kulhossa?

Tuleva viikonloppu on pelottavan täynnä odotuksia... pitkä viikonloppu ja suuri vaara saada joitain rojekteja valmiiksi.

Bauhausiin on ens viikolla tulossa Villa 9000 tarjoukseen. Taasko mun pitää malttaa odottaa. Pöh.

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

(Ei) saa keikkua!

OijoiJOI! Moon niiin onnellinen uusista jakkaroistani! Äärimmäisen hyvät tuolit keikkumiseen! Nyt voin jatkaa oivaa perinnettä ja murista Vennille: "Tuolilla EI KEIKUTA!"

Nämä rumilukset (4) lähtivät mukaani Kangasalta 10 euron hintaan ja pehmusteetkin kaupan päälle... ehehehee! Vähän on Vimillä töitä, jatkosijoituspaikasta ei vielä tietoa.

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Hela hoito


Torstait (erityisesti hela sellaiset) on hyvä aloittaa tavaroiden viskelyllä. Helpottaa kummasti. Litroittain valkoista maalia helpottaa sekin. Sielunhoitoa. Haastavuutta remonttiriehumiseen lisää superinnokas (aina sen 5 minuuttia) apulainen, joka tuumasi nukkumaparven loisteputkivalaisimen olevan tooooo-della ruma. Sillä on silmää, nelivuotiaanakin... Vaikka neliöitä on kaikki 6, ei homma tullut valmiiksi. No... ehkäpä jo viikon päästä pääsemme nukkumaan oikeaan sänkyyn. Ehkä. Selkä ei kestä sohvaöitä enää kovinkaan montaa.



Tutkailimme taas löytöliiteriä; turha sitä on mennä merta edemmäs kalaan. Kaikki kuvat by Venni.

PS. Vaikka pannukahvi emalimukista onkin todella romanttinen ajatus, taidan sittenkin siirtyä suodatinkahviin ja salakuljettaa muutaman Teeman Töllille.

perjantai 14. toukokuuta 2010

Uteliaisuus kunniaan!

Kaikki rojektit onnellisesti kesken. Opettelen olemaan välittämättä. Kesken ruuanlaiton uteliaisuus voitti kaiken muun.

(Tein perunalaatikkoa ihan vain siksi, että löysin tuttu-telkkarista-siipalointikoneen. Joko tekniikka oli persiillään tai mokoma vehje olisi syytä lähettää alimpaan helvettiin. Henkilökohtaisesti kannatan jälkimmäistä. Tässä teemme kauniita perunatikkuja.)

Mattopuukko ja miehekkään kokoinen meisseli kaverinani suunnistin tuvan nurkkaan. Ei paskempi reissu!!



Muovimatto, joku karvallinen liimattu muovihko matto, puukuitulevy, paperi, HARMAA PUULATTIA! Johon sain jo törkättyä sillä pirun megameisselillä... mutta mitäpä pienistä. Iskelmä soittaa Eevaa ja minä tanssin tähtitarhoissa.

perjantai 7. toukokuuta 2010

Resepti hyvään mieleen

Keittokirja ajalta jolloin Anjan äiti oli nuori tyttönen. Kannet jo kadonneet matkalla, sidonta säpäleinä. Paljon luettu, tarkasti tutkittu. Kirja sinällään ei enää palvellut, mutta reseptit jäivät elämään. Elävät seinässä, elävät seinällä. Elävät Töllillä.

Keittiön välitila sai osan resepteistä hyvän mielen tapetikseen. Tapetti, jota katsoessa ajatukset hukkuvat historiaan. Hestia huusi hiphurraa. Erikeepperiä reilusti, kyllä pysyy ja paranoo.

Eniten luetut reseptit saivat kunniapaikan kehyksissä, liimattu taustaansa maidolla. Äärimmäisen hyvä liima tuo Valion rasvaton, ei ruttaa, irrotettavissa tahdottaessa ja taatusti ekologinen. Suomalainen meijerituotanto kunniaan!

Töllin rinsessan oma biisi

Hyvä fiilis, rinsessan tunnussävel.

tiistai 4. toukokuuta 2010

Ei nimi mökkiä pahenna

Nimi vaihtui. Kestikummusta tuli Villa Tölli.

Kaikki tönöt ja torpat on nykyään Villoja. Tottahan meidänkin tölli on arvonimensä ansainnut. Nyt nimi tuntuu istuvan, se on juuri oikea. Juhlan kunniaksi blogi sai myös uuden ulkoasun.

Löysin sopivampaa nimeä pohtiessani viihdyttävän gradun mökin nimeämisestä. Suosittelen!
Sanna Rask: Mökille vai aurinkorannalle?

Vessa, vesiposti, keittokomero ja huone


Takkuaa. Jos juokseva vesi tulee jostain muualta kuin hanasta, ei nauru juuri kumpua. Ei mennyt niinkuin Stromsössa.

Vesipumppu jäätyi talvipakkasilla, vaikka a) pumppu oli tyhjä b) sisällä oli lämpö. No mitäpä tuosta, ostetaan uusi pumppu. Keltainen. Vaan tämäpä urakka on nyt ottanut ainakin kuukauden ja noin miljoona reissua rautakauppaan. Koko vesijärjestelmä on nyt uutta.

Kuvassa näkyy vielä ehjänä Arabian kulho. Hän laskettakoon tiimellyksen tappioksi.

Pitkien pohdintojen jälkeen päädyin myös haaveilemaan ihkauudesta Villa 9000 -sähkövessasta. Lisää käyttömukavuutta reilulla 700 eurolla. Paska sijoitus sanoisin. Isäntä tuumi vessan olevan mitä mainioin 5-vuotishääpäivälahja. Elämäni on niin täynnä romantiikkaa, että melkein halkean.

Näin unta huoneen seinän purkutalkoista. Näin unta yksiön lattian suoristustalkoista. Jälkimmäisissä talkoissa kuolin.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...