perjantai 12. marraskuuta 2010

Vähemmän minua

Musta on tullu ihan liikaa. Rinsessa turpoo. En oikein halua myöntää itsellenikään, kuinka homma on lähtenyt ihan hanskasta, mopo keulii. Toivon, että kirjoittaminen auttaisi.

Täten julistan laihdutuskuurin alkaneeksi. En edes viitsi kirjoittaa uudesta elämästä. Uusi elämä on alkanut niin monena maanantaina, että siinä olisi hindukin ihmeissään. Uskon uudenlaisen elämäntavan tulevan sitten ajallaan tottumisen myötä.

Minun mielestä pyöreydessä ei ole mitään rumaa (päinvastoin oikeastaan), mutta nyt en voi kovin hyvin. Häpeän muotoani. Vaatteeni eivät enää istu. Tai no... piru vie, ne eivät mahdu. Tietyllä tapaa haluan myös koetella itseäni, muutenhan elämä olisi aivan liian helppoa.

Vahvan uskon alkuteesit pienempään minään
1. Annan 10 minuuttia aikaa mielihalun laantumiselle.
2. Pyrin välttämään kello 18 jälkeen syömistä.
3. Enemmän vettä, vähemmän mussuja.
4. Jos lankean, lupaan olla lankeamatta kokonaan.
5. Syön hitaammin, pienemmältä lautaselta.



Näillä nyt lähdetään. Joudun ehkä ostamaan vaa'an, että saan jotain konkreettista.

3 kommenttia:

  1. Suosittelen karppausta ;)
    Ja ei kannatta kiloja (tai grammoja :P) tuijottaa vaan sitä tuntumaa kun housut alkaa tippuun päältä.
    Hauskaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä sitä on niin kaikenlaista tullut kokeiltua. Innostun aina, mutta pitkäjänteisyys puuttuu. Karppaus toi hyvän olon, mutta sen lopettaminen laittoi kropan ihan sekaisin pariksi viikoksi.

    VastaaPoista
  3. Niin, se vissiinki on parempi ihan sellasena pysyvänä elämäntapana...jos sen sais silleen tasapainoon kun painoo on pudonnu tarpeeks, että sitten ei vaan tulis takasi mitä on lähteny. Siis jos ja kun lisäis siihen sitten juttuja. Mua huolettaa vähän oma kuidunsaanti koska en syö oikeestaan ollenkaan viljoja.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...