sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Hämmentäviä hetkiä



Ostin innosta väristen kirppikseltä kukkataulun. Kaamean KUKKATAULUN! Voitteko käsittää? Minä en. Kukkataulut kuuluvat samaan "ei ikinä" -kategoriaan pitsiverhojen (ikkunassa) ja pelargonioiden (talvehtimassa) kanssa. Mummoudun, museoidun, muumioidun. Päästäkää nyt, piru vie, minut töihin. Jakut ovat jo ojossa.

Villin viikonlopun kruunuksi Sami Borgia. Väliajalla kahvia ja pullaa.

Huomenna yritän selvittää Pirkan Kirpputorikeskuksen pöytä numero 48:n myyjää. Teimme erään tätini kanssa täysin käsittämättömän ja kylmiä väreitä nostattavan löydön. Voitteko kuvitella, miltä tuntuu löytää pala historiaansa kirppispöydästä 80 sentillä?

torstai 18. lokakuuta 2012

Myyrä ja perhonen

Muikkunen ei osaa vielä uida.

Emme käyneet vauvauinnissa. Kun koko maailma oli kaaoksessa, en voinut kuvitellakaan lähteväni uittamaan pätkää lauantaisin kello 6.30. Pahimmassa tapauksessa bussilla. Tunnin välein vaadittujen  yösyöttöjen jälkeen. Hormoonihöyryissä.  Juu ei. Silti tunnen vieläkin huonommuutta ja ihailen niitä äitejä, jotka siihen pystyvät. Niitä, jotka singahtavat tikkana uimahalleihin ja kylpylöihin ja feisbuukittavat hauskoja sukelluskuvia. 

Myöhemminkin uimahallikäynnit ovat olleet minimissä. Minua ällöttää ajatus allasvedestä: pissaavista mummoista ja papoista, peseytymättömistä ihmisistä, räästä, jalkasienistä, satiaisista ja urbaanilegendoista. Vaatii aikamoista henkistä valmentautumista, että saan tuupattua ajatukseni taka-alalle. Arpaonnikaan ei ole suosinut kaupungin uimakouluvalinnoissa. Joten.
 
Nyt minulla on missio. Tavoitteellinen ja säännönmukainen uintiharjoittelu. Iloisesti leikkien. Nauttien (mjooh).

Olemme käyneet läpi uintiharjoituksia Ylen Lasten uimakoulu -videoiden mukaan. Huomaan jopa puhuvani hallilla samanlailla kuin videoiden uimaope. Tavaan uinnin tavoitetaulukkoa.

Muikkunen myyrä tärisee innosta ja tulosta syntyy. Nyt seikkailemme alkeismerkin ja harrastemerkin välimaastossa. Vaikka oikea potkuasento tuppaa vielä unohtumaan, olen niin ylpeä. Meistä molemmista.

Tänään testasin lastenaltaassa perhosuintia. Mielestäni vedin komeasti, sulavasti kuin merinorsu. Pärskittyäni altaan päähän huomasin, että olen aiheuttanut valtavan hyökyaallon, lastenallas tulvi uhkaavasti pitkin käytäviä ja Muikkunen kiljui "äitiiii, lopetaa". Ensi kerralla kauhon vain rauhallisesti mummorinulia. Mieluiten jossain toisessa uimahallissa.

Minkähän takia uidessa tulee aina aivan kaamea pissihätä?

maanantai 15. lokakuuta 2012

Kukaan ei syönyt juureslastuja


Bileiden jakaminen kahteen eri viikonloppuun oli muistaakseni hyvä idea. Ainakin saan nauttia kaksista rääppiäisistä. Mums mums. Jos tämä syöminen ei lopu, niin se jatkuu.

Jätskiannosten rakentelu sai kymmenen kekkulaa ekstaasiin. Ensin kasattiin upeita luomuksia sateenvarjoineen, hetkeä myöhemmin "aamupuuro-oksennuksia" ja "örkin limaa". Myrkkykarkkileikki oli jättimenestys. Kaksi tuntia meni hujauksessa, ja olin valmis yhtymään kuoroon: "Eiiiii, nyt jo? Eiks vielä vähän, joooookoooo?"


Kukaan ei syönyt juureslastuja, jotka olin kokeeksi laittanut esille.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Blogilapsen syntymäpäivä


Blogilapsen syntymäpäivillä tarjoiltiin blogipopseja, blogivoileipäkakkua, blogimutakakkuja, blogitonta täytekakkua ja vähän rumaa, mutta hyvää juustokakkua. Blogilapsi toivoi huoneensa seinälle komenteja.

Kylmäsavulohikakku oli sairaan hyvää, täytekakku hieman mauton, mutta komia katsella. Ns. valkosuklaapitsi juustokakun päällä näytti vähän kummalliselta ja mutamuffineiden mascarponeen lisäsin kermavaahtoa. Vaahtispupuista on tullut kestohitti.

Rääppiäiset ovat tietysti juhlien kohokohta. Varsinkin jos niitä juhlii yksikseen. Röyh.

perjantai 5. lokakuuta 2012

Jakkuuntumispiste

Tänään piti taas pukeutua asiallisesti mustiin. Aamuinen hulabaloo vaatehuoneessa oli tajunnan räjäyttävä hetki.

Olen huolissani. Olen saavuttanut jakkuuntumispisteen. Ei riitä paitapusero, ei edes märkä neule. Ilman jakkua olen alaston, hompsuinen teini. Eihän minulle pitänyt käydä näin. Elättelen vielä toivoa, että tämä on jotain 18 päivää yli 35-vuotiaiden oireilua. Pelkään, että minusta on tulossa aikuinen. Jakku-aikuinen. Kohta haaveilen Burberryn ruutuhuivista ja kukonaskeljakusta. Ai kamala.

Viiritin kämpän biletunnelmaan. Sunnuntaina tarjoillaan kahvia naurettavan pienistä kupeista, henkäyksen ohuet kahviliinat ojossa ja hopeat hangattuina. Kai sitä pitää vielä leipoa kuivakakkuja ja kaneliässiä ennen jakkuun pukeutumista. Huoh.

Mä oon vanha.







LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...